Ilmailu - Elämää

Esittely

Lupakirjan hankinta

Ilmailuharrastus on kuin tauti, se etenee eikä siitä ole helppo parantua.
Minulla tämä tauti näytti ensimmäiset merkit jo alle 10v ikäisenä, silloin jo kerjäsin tuttavan kyytiin lentelemään. Iän myötä tauti paheheni ja haaveet omasta koneesta ja lentolupakirjasta alkoivat painamaan mieltäni. Muutamien vuosien ajan soittelin lentokerhoihin ja lennonopettajille, mutta aina löytyi joku este koulutuksen aloittamiseksi (yleensä oma kiire).
Viimein koitti aika, jolloin aloitin Kempeleen kansalaisopistossa teoriakurssin yksityislentäjän lupakirjaa varten. Koulutukseen piti uhrata kaikki lauantait yli puolen vuoden ajan, mutta se oli sen arvoista.
Teoriat tuli käytyä talvella, sitten tuli kevät ja aloitin käytännön lentokoulutuksen. Tauti oli jo niin paha että omistin tuossa vaiheessa jo oman lentokoneen. Viimein sain lupakirjani ja siitä se sitten irtosi (Oulunsalon lentokentästä), aloitin lomani lentoretkellä kohti tunturisuomea.
Olen myöhemmin hankkinut lupakirjaani lisää kelpuutuksia ja aikomukseni on hankkia niitä vielä lisää. Ne ovat ikään kuin kirjaimia ajokortissa.

Lentokaluston hankinnat

Teoriakoulutukseni aikana päätin ostaa koneen, jota oli määrä käyttää sekä työkäyttöön että harrastuksiin. Otin kokeneen lennonopettajani mukaan asiantuntijaksi valitsemaan ja arvioimaan sopivaa konetta käyttööni. Päädyimme Cessna 172 koneeseen sen monikäyttöisyyden ja luotettavuuden vuoksi ja pian löysimme todella hyvän yksilön ja vieläpä kotikentältämme. Teimme kaupat koneesta ja se palveli erittäin hyvin lentotehtävissä.
Vuonna 2004 kuitenkin koitti heikko hetki, myin omistamani Cessnan kerhollemme, kyllähän se kadutti, mutta saihan sitä kerholaisena lennellä sillä edelleen. Samalla ostin erään vaurioutuneen Cessnan, jota rakentelen edelleen, hiukan erilaiseksi kuin se alunperin on ollut.
Aikaa kului lähes 4 vuotta ja työkiireet ja ilmailutauti piinasivat, koneen rakennusprojekti seisoi lähes paikallaan kunnes en enää kestänyt - oli pakko ostaa taas lentokone - Piper Cherokee, halvempi, vanhempi, pienempi jne... mutta siltikin kunnon kapine. Cherokeen kanssa tauti pysyi hyvin hallinnassa, kunnes erään ilmailukerhon samaa tautia potevat ostivat sen väkisin minulta pois. Taas tuli kiire hankkia uutta konetta, mieli teki voimakkaampaa, vaihtoehtoja riitti ja tiukan harkinnan jälkeen ostin Piper Arrow merkkisen koneen.
Arrow on kuitenkin jo sen verran isompi ja nopeampi että muutamaa kuukautta myöhemmin, huonompia lentopaikkoja varten hankin vielä Piper Cherokeen, samanlaisen mutta vanhemman ja huonommin varustellun kuin aiemmin olin myynyt. Tätä Cherokeeta käyttää myös muut kerhomme jäsenet, joille sen sijoituspaikkana Oulunsalo sopii paremmin.

Haaveita ja toivomuksia

Joskus lentäessäni lauleskelen, viheltelen tai haaveilen laskeutuvani monille hienoille järville, harmikseni (tai onnekseni) huomaan, että eihän koneessani olekaan kellukkeita, joten tämä on jäänyt väliin. Talvella sama meinaa vaivaamaan, mutta kun ei ole suksiakaan ja lumi on pehmeää, joten en ole voinut muuta kuin jättää senkin haaveeksi.
No kun tuo rakennusprojektini joskus valmistuu niin silloin tämäkin onnistuu, sen suorituskyky ja käytettävyys erilaisine varusteineen mahdollistavat vesi- ja suksilentämisen.

Harrastus työn ohessa

Harrastukseni tukee myös erinomaisesti työtäni, sillä matkustan jatkuvasti koneellani työmatkoja. Lentäen työmatkat sujuvat nopeammin ja ovat huomattavasti mieluisempia kuin autolla ajettuna.

Turvallisuus

Tähän mennessä kaikki on sujunut luotettavasti ja turvallisesti. Siitä kiitos kuuluu tekniikasta huolehtineille sekä myös itselleni, että olen malttanut kiertää vaarapaikat ja olla kuulianen ohjeille ja asetuksille. Koulutus, lentokokemus, asenne ja järjenkäyttö ovat ehdottomasti paras henkivakuutus tähän hommaan.

Mielipiteeni

Mielipiteeni on, että lentäminen on todella hyvä harrastus, sanokoot tähän kuka tahtoo ja mitä tahtoo. En edes toivo parantuvani tästä ilmailutaudista ;)
Onhan tämä tietysti hieman kallista, mutta kun pitää mielessä että ei ala ansiolentäjäksi (lentäjäjä, joka lentää kaikki ansionsa), niin kyllä sen jaksaa maksaa.
Jokainen ketä kiinnostaa lentäminen tai lentokoneasiat voi ottaa minuun yhteyttä niin yritän auttaa asian kanssa.

Ajateltavaa

Mielestäni parhaimpia aforismeja on: "Älä pelkää epäonnistumista niin paljon, että se estää sinua kokeilemasta uusia asioita. Surullisimman elämän lopputulema on: olisi pitänyt, olisin voinut ja olisin osannut" - kirjailija Louis E.Boone (1941-2005)